Varma lähestyvän loman merkki on se, että perhe alkaa sairastaa. Neiti 2v on kamalassa nuhassa ja valvoi lähes koko viime yön. Nyt iltaa kohden tauti on saanut yliotteen minustakin. Lentomatka ja flunssa eivät ole lempiyhdistelmäni. Nenä on ehkä punainen matkalle lähtiessä mutta eikös se ole pääasia, että tukka on hyvin. Ehdin kuitenkin tänään kampaajalle ennen kuin flunssa iski minuunkin.
Olen pohtinut ottaisinko matkalle kirjat mukaan perinteisinä paperiversioina vai sähköisenä. Nythän e-kirjoja saisi Vaasan kirjastostakin, kuten täältä blogistakin olemme saaneet lukea. Molemmissa olisi puolensa. Paperikirjan kanssa ei tule suurta vahinkoa vaikka se kastuisi tai hukkuisi mutta kirjat vievät tilaa matkalaukussa. E-kirjoja voi samaan laitteeseen ladata vaikka kuinka, mutta kalliista laitteesta pitääkin sitten pitää hyvä huoli. Loppujen lopuksi tärkeintä on kuitenkin se, että pääseekö e-kirjaa lukiessa samaan tunnelmaan kuin paperisia sivuja lehteillessä. Uskallanko ottaa riskin ja kokeilla juuri lomalla.
Lapsilla on koulussa meneillään kirjallisuusviikot. Herra 9v ahmii kirjoja lähes samaa vauhtia kuin minä aikoinaan. Koulussakin pulpettikirjat on luettu niin nopeasti, että pitää lainata opettajalta ja luokkakavereilta uusia kirjoja, kunnes käyvät taas kirjastoautolla. Kirjallisuusviikot on myös hyvä muistutus meille vanhemmille siitä, miten mukavaa lapsista on kuunnella, kun heille luetaan vaikka osaisivatkin jo itse lukea.
Minulla oli onni asua osa lapsuudestani 100 metrin päässä kirjastosta. Olin 12 vuotiaana lukenut tuon pienehkön kirjaston kaikki lasten- ja nuortenkirjat ja sain luvan siirtyä aikuisten kirjojen puolelle. Jos en ollut varma, olenko jonkin kirjan jo lukenut, tarkistin kirjan taskussa olevasta kortista oliko siellä kirjastokorttini numero 165 kirjoitettuna – yleensä oli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti