Mirjamin ensimmäinen blogikirjoitus

Hei, kaikki kirjallisuuden ja LittFestien ystävät!

Ryhdyn nyt kirjoittamaan omalta osaltani tätä blogia. Olen Mirjam Silvén, valtiatarikäinen Vaasassa asuva Homo Scriptus, kirjoittava ihminen. Minulla on kaksi omaa nuorta aikuista lasta, mies ja kaksi teini-ikäistä bonuspoikaa.

Kirjoittaminen ja kirjat ovat kuuluneet aina elämääni. Työkseni hoidan Vaasan maahanmuuttajaopetuksen asioita perusopetuksessa. Sivutöinäni kirjoitan kirjallisuuskritiikkejä Pohjalaiseen ja olen aiemmin toiminut niin ikään sivutöinäni vuosien ajan sanataideohjaajana. Olen kirjoitellut elämän mittaan runoja, melkoisesti laulujen sanoituksia ja kohtuullisen määrän käsikirjoituksia pienoisnäytelmiin. Kerran olin LittFesteilläkin esiintymässä ystävieni kanssa pienoisnäytelmälläni Äitien kirjeet II. Kolumnistinakin on tullut kynää teroiteltua. Jonkin verran on tullut tuota asiatekstiäkin vuosien kuluessa...

Palasin juuri töistä ja edessä odottaa perheenäidin tavallinen ilta: kaupassakäyntiä, ruuanlaittoa ja lukiolaisen tukemista esseen kirjoittamisessa. Yöpöydälläni odottaa ns. vapaa-ajan kirja, josta ei tarvitse kirjoittaa. Työpöydälläni puolestaan odottaa kolme luettua vaan ei vielä kritisoitua kirjaa Pohjalaista varten. Silti haluaisin ehtiä hiukan ulkoilemaankin.

Syksy on minulle rakasta aikaa eikä ulkona vallitseva kosteus häiritse. Lapissa kasvaneena luonnon kiertokulun seuraaminen on tullut minulle tärkeäksi. Kävin jopa luontoterapiaohjaajan koulutuksen, jotta osaisin ohjata paremmin ihmisiä luonnon parantavien voimien äärelle.
Laitan tähän päivän runon loppuun. Nautitaan kaikki ulkoilusta ja tavataan taas huomenna.

LOITSU MUOTKATAKASSA

OI, Luonnon Pyhä Henki,
tänne mie jätän kaikki murheet.
Tänne mie jätän kaikki asiat,
joille ei ratkaisua löyvy.

Mie tahon uuven mielen.
Anna sie mulle rauhasi
ja opasta jalkojani.

Aa-a-voia
aa-a!

Mirjam Silvén